tiistai 16. helmikuuta 2016

You Pretty Little Thing


Elämä naisena on välillä hyvinkin mukavaa ja välillä niin kovin hankalaa, vai oletteko samaa mieltä? On päiviä, jolloin lakkaillaan kynsiä, kiharretaan hiuksia ja pukeudutaan oikein nätisti ja on päiviä jolloin mikään ei onnistu ja tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle samalla kertaa ja hyvä kun itse muistaa, että mistä nyt oikein suutuinkaan. Kyyneleitä ilon hetkellä ja sitten niitä toisenlaisia kyyneleitä. Yritä siinä nyt eritellä, että "nyt itken sit ilosta" :) Tunteita, tunteita ja tunteita ja sitä hyvinkin järkeiltyä elämää siinä sivussa. 

Siskoni totesi joskus, että jos joku on nainen niin se olen minä. Lähinnä kai siks, että mun käsissä ei kovin tuota habaa oo ja ehkä osaltaan siks, että en ole kokenu tarpeelliseks opetella asioita, joita omasta mielestäni joku mies tekee kumminkin mua paremmin. Myönnän, että kaikista oppitunnteista huolimatta en ehkä vieläkään osais (haluais) katsoa autosta öljyjä tai että tykkään siitä, että joku paistaa mulle makkaran metsäretkellä. Elämässä on niin monia asioita, joista on selvittävä, että välillä tämäkin nainen haluaa ottaa rennommin ;) 

Alunperin mun piti kirjoittaa mun laukuista. Ennen omistin lähemmäs 50 laukkua ja nykyään niitä on vain nuo muutama. Oon tässä viimeisinä viikkoina saanu aika paljon kuittailua vaatteiden, laukkujen yms suhteen ja siks kai näitä juttuja on tullut pohdittua. Myönnän, että pidän kauniista jutuista. Kotona, vaatteissa, asusteissa jne. Ei se tarkoita sitä, että ihan kaikkia olisi itse hankittava. Suurimmaksi osaksi minulle ainakin riittää kauniiden juttujen katseleminen. 


Kauneus on katsojan silmissä. Noin sanotaan ja tottahan se on. Se mikä toiselle on kaunista ja mieleistä voi toiselle olla jotain ihan muuta. Toisaalta jos ihmisistä puhutaan niin itse olen sitä mieltä, että meissä jokaisessa on jotain kaunista. Useimpina aamuina niitä juttuja on tosin vähän vaikeampi löytää, kun peilistä tuijottaa aina vaan väsyneemmän ja kalpeamman näköiset kasvot ja kyllä alkaa ikäkin tehdä tehtäväänsä.. Tule jo kevät ja kesä, ettei tässä ihan ihminen haalistu! Tänä aamuna oli muuten ihana mennä ulos kun aurinko paistoi ja linnut lauloi.. 

Just tänään aion nauttia auringon lisäks näistä ihanista turhista jutuista. Ehkä lakkaan kynnet ja selailen lehtiä ja odotan, että pääsen istahtamaan kampaajan tuoliin. Takana on muutama hyvin kivulias ja tunteikas päivä, joten tasapainoa tarvitaan ;) Mukavaa ja aurinkoista tiistaita teille. 

Ruut

4 kommenttia:

  1. Kynsienlakkaus on aina hyvä idea! Oon niin onnellinen, kun nykyisin voin lakata kynnet aina kun siltä tuntuu :) Edellisessä työssä kun ei saanut kynsilakkaa pitää. Pienestä voikin ihminen ilostua :D Ihanaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon samaa mieltä :) Elämän pienet ilot!!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Katja <3 ja niin se viikko taas vetelee viimeisiään..

      Poista