Kun minä synnyin, oli isäni vielä armeijassa (eikä siis vieläkään kovin vanha) :) Ehkä jo silloin opin, että isät ne tekevät aina töitä ja tulevat vain välillä kotiin. Minun isäni on rekkamies ja muistan, kun pienenä aina katseltiin sisarusten kanssa ikkunasta pihalle monta kertaa, että milloin se rekka sieltä kääntyy omaan pihaan ja isä tulee kotiin. Välillä päästiin kyytiinkin ja tietysti pysähdyttiin huoltoasemalle, jossa isä antoi rahaa hedelmäpeliin, jota pelasin niin kauan, että viimeisetkin voitot oli hävitetty (mikä siinä on, että ei osaa lopettaa, kun on voitolla?!? Tosin kovin suurista summista ei tuolloin ollut kyse). Minulle siis vasta reissusta tulleen rekan "tuoksu" tuo hyvin vahvasti mieleen oman isän ja koko lapsuuden, samoin kuin kaikki muutkin autoon liittyvät jutut. Opettihan isäni minut ajamaankin. Niin vain muutaman ajokerran jälkeen minut vietiin pienelle metsäautotielle ja sanottiin, että käännä tässä, peräkontissa on lapio, jos sellaista tarvitsen (voitte kuvitella, että silloin en kovin iloinen ollut) ;)
Oikein hyvää isänpäivää kaikkein parhaimmalle isälle!
Ruut
ps. pölyistäkin pölyisempi rekka kirpputorilta ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti