keskiviikko 30. syyskuuta 2015

jotain keltaista





Tässä asussa on tänään käyty mökillä ja kaupassa. Ihana aurinkoinen päivä (asukuva Instan puolelta @ruuttig).

Keltainen ei ole jotenkin koskaan ollut oma värini. Luonnossa se on kaunis ja pääsiäiseen se jotenkin sopii, mutta muuten en ole koko väriä erityisemmin mihinkään halunnut, en ennen tätä syksyä.

Kaikki alkoi tästä pienestä keltaisesta laukusta, jonka löysin Wienistä. Keltainen tuo jotenkin piristystä muuten tummaan laukkukokoelmaani ja eivät nämä asutkaan kovin värikkäitä ole. Vähän jäi harmittamaan, etten ostanut tuollaista samanlaista myös punaisena. Laukku on todella mukava kantaa ja pitkän hihnan ansioista sen saa hyvin myös olalle. Ensimmäinen keltainen asusteeni. Seuraavaksi haaveilen keltaisesta piposta..

Saa nähdä kuinka värikästä elämää täällä vietetään kymmenen vuoden päästä, kun se sininenkin viime vuonna hiipi takas sisustukseen ja ihan huomaamattomasti ;)

Ruut

tiistai 29. syyskuuta 2015

Kukkajuttuja

Heippa ja mukavaa tiistaita.

Tämä päivä on ollut täynnä toimintaa. Aamupäivällä sain käydä ystäväni kanssa ihailemassa hevosia laitumella. Siinä auringonpaisteessa hevosia syötellessä oli olo aika levollinen.  Voi miksi viime kerrasta tallilla on jo niin kauan aikaa! Rauhallisen aamupäivän jälkeen ajelin keskustaan toisen ystävän luokse ja käytiin myös varaamassa pöytä kirpparille. Tietää ainakin, että mitä ensi viikolla tekee. Onneksi yhdessä varattu pöytä on siitäkin hyvä, että siivoukset yms voi hyvin jakaa, ettei tarvi ihan joka hetki siellä käydä.

Sitten asiasta ihan toiseen. Miksi kukaan ei ole koskaan kertonut, että kukkasipulit istutetaan jotenkin tietyllä tavalla maahan? Eilen kuuntelin ystäväni ja hänen miehensä jutustelua siitä, kuinka he olivat joutuneet neuvomaan omalle lapselleen (1-v), kuinka sipulit maahan laitetaan. Heti tuli pieni paniikki, että pitäisikö sellainen tietää ihan noin muutenkin? Vai eikö minua silloin lapsena kiinnostaneet kukat? Kirpparikamoja kuskaillessa on ensi viikoksi muutakin puuhaa luvassa. Puutarhahommia, joiden ajattelin nyt olevan ohi jo näin syksyllä. Sipulien asennot on pakko tarkistaa, että saan sitten keväällä mieluummin tulppaaneja kuin niiden juuria. Onkohan vielä joitain muita puutarhajuttuja, jotka kaikki muut tietävät.. Vinkkejä otetaan vastaan ;)

Ruut

maanantai 28. syyskuuta 2015

Liebster Award- haaste








.. kuvituksena vielä muutama kuva Wienistä.

Sain AveKatriina-blogin Avelta haasteen. Kiitos Ave haasteesta. Teille lukijoille tiedoks, että käykää kurkkaamassa Aven blogia. Minulla on ollut ilo tuntea tämä nainen jo joitakin vuosia ja rehellisesti voin sanoa, että on kyllä yksi ystävällisimmistä ja iloisimmista ihmisistä, joita oon koskaan tavannut. Ihana nainen!

"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."

Haasteen ideana on vastata haastajan antamaan 11 kysymykseen, keksiä sitten omat 11 kysymystä ja laittaa tämä haaste eteenpäin 11 bloggaajalle. Haasteen ideana tuoda esiin eritoten pienempiä, ei vielä niin tunnettuja blogeja, joilla on alle 200 lukijaa.

Tässä siis vielä kertauksena säännöt:

  1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
  2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
  3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
  4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.



Ihan en koe itseäni enää aloittelevaksi bloggaajaksi. Blogivuosia kun takana on jo muutamia. Kirjautuneita lukijoita ei kyllä ihan kovin montaa. Välillä mietin, että mistä se johtuu? Blogin tasosta? Kirjoittajan aktiivisuudesta? Syitä voi olla monia. Toki haluaisin bloggaajana kehittyä ja varmasti olenkin kehittynyt tässä vuosien mittaan. Vielä edelleen tuntuu, että haen blogin suuntaa ja sitä, miten haluan kirjoittaa tai millainen haluan blogin olevan. Hissukseen mennään ja toistaiseksi edelleen hyvinkin harrastellen. Kyllähän se välillä harmittaa, että eikö tätä hommaa sitten kumminkaan oikein osaa niin hyvin kun haluaisi ja sitten taas mietin, että lähtötilanteesta on tultu eteenpäin jo huima harppaus. Ihan alunperin en olisi osannut uskoa, että joskus jonkun portaalin alla kirjoittelisin tai että tätä joku oikeasti lukisi :) Ja mites tää blogin nimi sitten? Miks en keksiny mitään lyhyttä ja ytimekästä nimeä silloin alussa!?

No, näillä mennään ja ihan hirmu iso kiitos, että osa teistä on jaksanu olla alusta saakka mukana <3 <3

Nyt sit takaisin siihen haasteeseen..

1. Mitä kuuluu? :)

Just nyt kuuluu hyvää. Aamu on alkanu rauhallisesti. Kahvit on juotu ja laskut maksettu, voiko sitä muuta näin aikuisena aamulta toivoa ;) 

2. Milloin ja mistä syystä aloit bloggaamaan?

Se oli muutama vuosi sitten. Olin jo kauan miettiny omaa blogia ja erityisesti sisustuspainotteista. Sisustusjutut kun kiinnosti kovasti. Siskoni piti vielä tuolloin omaa blogiaan, joten sitä kautta sain vähän rohkeutta ja innostusta asiaan myös. 

3. Mikä on mielipuuhaasi vapaa-ajalla?

Varmasti ystävät ja heidän kanssaan oleilu. 

4. Jos voisit tavata kenet tahansa (elävän tai kuolleen henkilön), kuka se olisi?

Just nyt haluaisin tavata niitä elossa olevia ja vähän kauempana asuvia ystäviäni, joita on välillä ihan tosi kova ikävä. 

5. Keräiletkö jotain? Mitä?

Marimekon astioita ;) tai en nyt välttämättä keräile, mutta jos jotain tulee hankittua niin varmasti just niitä. Kyllä tänne vielä muutama ihana kuppi ja lautanen mahtuu :)

6. Millainen olisi unelmien syyspäivä?

Raikas, mutta viileä ilma. Aurinkoa ja ehkä retki hyvässä seurassa johonkin metsään. 

7. Mikä inspiroi sinua tällä hetkellä bloggaamaan?

Vuorovaikutus muiden bloggaajien kanssa on varmasti yks parhaimmista asioista. Täällä blogimaailmassa on saanu tavata aika ihania ihmisiä. Toisaalta nyt on myös ihana bloggailla just niistä itselleen tärkeistä sisustusjutuista, kun uusi koti on vihdoin valmis. 

8. Mikä on lempikirjasi?

En osaa nimetä yhtä hyvää. Lukuharrastus on taas jotenkin jäänyt ja se pitäisi ehdottomasti aloittaa uudestaan. 

9. Jos voisit matkustaa mihin vain, niin minne suuntaisit?

Ehkä johonkin lämpimään. Keväällä tämä tosin saattaa toteutua. Just nyt en haluais mihinkään, kun oon vihdoin asettunu kotiin. Tulevaisuudessa olis kyllä kiva päästä vaikka mihin. Esim. Lontoo, Tanska, Ranska ja Saksa vois olla tällä budjetilla sellasia mahdollisia vaihtoehtoja. Tykkään matkustaa, mutta en haaveile matkoilta kovin suuria ja mulle riittää pienikin matka, kunhan se on matka :) 

10. Mitä ruokaa teillä syödään eniten?

Kanaa.  

11. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? 

Toivottavasti olisin työelämässä, muuta en taida uskaltaa edes ajatella. 

Toivottavasti jaksoitte lukea tänne saakka ;) Äkkiseltään en keksi ketään, jolla tää haaste ei olis ollu, mutta näihin kysymyksiin oli niin kiva vastata, että sinä jolla on aikaa ja halua tehdä tämä, niin käytä näitä samoja kysymyksiä :)

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Ruut



sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Syntymäpäivillä











Viikonloppu on vierähtänyt juhlissa. Tänä viikonloppuna vähän erilaisissa sellaisissa. Perjantaina menin siskon luokse auttamaan valmisteluissa ja eilen juhlittiin (syötiin). Mukavaa oli.

Teemasynttärit tuntuvat olevan aika monelle lapselle mieleen ja nykyään näkee monenlaista teemaa ja ihan mielettömän hienoja kakkuja yms. Toisaalta teeman keksiminen myös helpottaa juhlien järjestelyä. Tämä Halloween- teema oli A:n oma toive. Pieni mies kun tykkää kummituksista yms, tosin vain kilteistä sellaisista ;) ja tähän aikaan vuodesta teema olikin helppo toteuttaa. Koristeita kun löytyy lähes joka kaupasta ja hyvinkin edullisesti. Kakun teki ystäväni, joka tekikin todella hyvää työtä! Hieno kakku ja vielä hyvältä maistuva! :) Onni on taitavat ystävät!

Lapset ja osa aikuisista olivat myös pukeutuneita ja hienoja asuja ihailtiin pitkin iltapäivää. Itse Ninja-Kobra ja pikku-Tiikeri nauttivat juhlistaan, samoin myös tämä täti. Näitä juhlia on kiva muistella vielä pitkään <3


Ruut

perjantai 25. syyskuuta 2015

Aikaa on




Kun on pitkään poissa työelämästä ja viikolla ainoat pakolliset asiat ovat ne lukuisat lääkärikäynnit on välillä hyvin vaikeaa keskittyä elämään hetkessä tai edes nauttia niistä pienistä ihanista asioista tässä uudenlaisessa arjessa. Ajatukset kun tuppaavat olemaan täynnä niitä vähän isompia juttuja. Joskus jopa tämä blogi tuntuu jotenkin ihan liian pinnalliselta omiin ajatuksiin nähden, mutta kuka tätä enää lukis, jos alkaisin kaikkia tuntojani kirjoittamaan ;)

Niitä ihania juttuja, onhan niitä. Just nyt parasta on aika.

Mulla on aikaa ystäville ja jostain niitä aina tänne kauaskin tupsahtaa. On aikaa keskittyä siihen hetkeen ja nauttia toisen läsnäolosta. (Kiitos kukista rakas A <3) 

On aikaa poltella kynttilöitä, istua kotona, neuloa kaulaliinaa (villasukat oli liian hankalia!).

On aikaa kokkailla, syödä rauhassa ja nauttia välipaloja ;) (Suosittelen maistamaan Omar-jätskiä, jos tykkää niistä karkeista). 

Aamusin on aikaa heräillä rauhassa ja on aikaa ottaa päiväunia tai katsella koneelta Netflixiä sängyssä. 

Aikaa, sitähän jokainen tuntuu aina kaipaavan ja sitten kun sitä on niin miten siitä muistaisi nauttia? Tää oli ehkä samalla mulle tällanen muistutus tänne, että nauti nainen nauti. Varmasti taas joskus tulee päivä, kun elämä on taas hieman kiireisempää :) No, nyt on taas viikonloppu aluillaan ja monilla teilläkin on aikaa tehdä niitä muita kuin työjuttuja, joten nauttikaa tekin <3 Ihanaa viikonloppua jokaiselle!

Ruut





torstai 24. syyskuuta 2015

Näin kaikki alkoi


(tältä täällä näytti ihan alussa).

Tai oikeastaan se alkoi jo eräänä keväisenä päivänä tuijotellessani ikkunastani Mäki-Matissa. Ajattelin vain, että voi kun vielä joskus saisin oman pihan, nyt kun on kesäkin tulossa. Heti perään tuli toinen ajatus, että nyt mulla olis vihdoinkin aikaa tehdä asialle jotain. Etuovi oli aika kovassa käytössä seuraavat viikot ja huomasin, että muutama kiva rivari tarjolla olisi, mutta se tietäisi muuttamista pois keskustasta. Ensimmäinen, mitä menin katsomaan oli kyllä kiva, mutta ihan kiva ei näissä asuntojutuissa aina riitä. Lisäks sinne mennessä navigaattori ei osannu opastaa perille ja loppu hiekkatietä ja auto heti likanen. Tiesin, että mun hermot ei kestäis sitä, vaikka olenkin aika maalaismaisemissa lapsuuteni viettänyt..

Tätä toista lähdin katsomaan pienellä varauksella, mutta heti pihaan ajaessa katselin ympärilleni ja ihastuin koko paikkaan. Matkaa tänne kaupungista on vain se reilu 20km ja tie hyvä ja valaistu. Sisällä asunnon huono kunto ja tunkkaisuus ei saanut minua perääntymään ja kotiin ajaessa mietin, että siinäkö se nyt sitten oli. Olin jo alustavasti miettinyt, että haluaisin asunnon, josta voisin remontoimalla saada juuri omanlaisen.

Seuraavana päivänä sovin uuden näytön ja ajattiin vähän isommalla porukalla paikkaa tutkimaan. Mun siskolla on ihana mies, joka lupas auttaa rempassa (käytännössä tekikin sen lähes kokonaan) ja se teki omasta päätöksestä selvemmän. Sen jälkeen oma asunto myyntiin ja remontin suunnittelu aluille.

Kerroinkin jo aiemmin, että tiesin jo heti täältä ensimmäisen kerran lähtiessäni, että millaisen kodin tästä haluaisin ja mitä materiaaleja yms etsisin.

Suunnittelin kaiken itse. Ikean keittiösuunnittelussa mitattiin ainoastaan, että haluamani kaapit ja kodinkoneet yms tänne mahtuvat. Oma (siskolta lainassa oleva) remppamieheni teki hyvää työtä ja homma eteni nopeasti. Lattiat olivat paikoillaan juuri ennen muuttoa ja keittiö ja muut pinnat valmistuivat hiljalleen. Putkimiehet ja sähkömiehet kävivät sitten viimeistelemässä homman.

Edelleen minulta kysytään lähes päivittäin, että miten olen viihtynyt uudessa kodissani ja etenkin sitä, kun se on täällä niin kaukana. Viihdyn hyvin. Keskustassa asumisessa on puolensa, mutta kyllä tämä elämä täällä vähän kauempana on vaan jotenkin itselleni mieluisampaa. Lenkkipolut suoraan kotipihasta, ikkunasta näkyvä järvi, iso oma piha, niistä minä haaveilin siellä kaupungissa. Nykyään autolla tulee liikuttua aika moneen paikkaan, joten ei tämä välimatkakaan ongelma ole. On täälläkin kauppoja ja vielä useita ja eipä muuten ole ongelmaa, että mihin auton parkkeeraa.

Toki myös asumiskustannukset, autopaikka yms ovat huomattavasti edellistä asuntoani edullisemmat, samoin kuin asuntojen hinnat, joten en valita. Nähtäväksi jää haluanko enää koskaan ihan niin keskustaan, jossa tuli viimeiset 13-vuotta asuttua. Tulevaisuudesta en tiedä, mutta juuri nyt täällä on hyvä asua.

Ruut

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Tauluja ja tekstejä



Jo muutama taulu seinällä ja heti näyttää koti vähän enemmän omalta ja toki myös kodikkaammalta. Juuri maalattuihin seiniin ei viitsi kovin montaa turhaa reikää tehdä, joten taulujen kanssa on lähdetty aika varovasti liikkeelle. Ei sillä, että niitä muutenkaan ihan kamalasti tulisi, mutta vähän pitää miettiä millaista taulua mihinkin kaipaa.

Makuuhuoneessa lähes samat taulut kun edellisessäkin makkarissa. Sängynpäädyn puuttuessa jouduin vähän aikaa miettimään, että miten nuo tuonne seinään asettelisin. Tosin miettiminen oli lähinnä sitä, että laitoin taulut sängylle ja katsoin, että näyttääpä ihan kivalta ja naputtelin seinään nauloja suunnilleen oikeille paikoille. Ajatuksena oli se, että kollaasissa ei kaiken pidä olla ihan niin justiinsa suorassa, joten tämä homma oli hyvinkin nopea ;)

Mitäs siellä ollaan mieltä siitä, että suurin osa näistäkin tauluista on vaan erilaisia tekstejä? Voiko tekstejä olla koskaan liikaa? Taas yksi päivä huomasin, että tästä kodista niitä löytyy aika monta, mutta jotenkin vaan tykkään niistä ja ne miellyttävät omaa silmääni.

Tästä on hyvä jatkaa tätä sisustamista. Tämähän se on aina se remontin mukavin vaihe ;)

Mukavaa keskiviikkoa sinne teille!

Ruut

tiistai 22. syyskuuta 2015

Keittiön välitilaa ja musta jääkaappi







Keittiön välitila alkaa valmistua ja laatat saatiin seinälle viikonloppuna. Vielä viimeistelyt ja sitten olisi valmista keittiössäkin.

Alunperin olin ajatellut tuohon seinään sellaista punaista tiiltä tai mustia laattoja, mutta jo ihan hinnankin takia päädyin näihin aika perus valkoisiin laattoihin, joihin toivottavasti ei heti kyllästy ja varmasti sopivat myös muille, jos joskus tästä asunnosta tulee lähdettyä. Tiililadonta sopii mielestäni hyvin keittiöön ja se oli oikeastaan ainoana mielessä välitilaa suunnitellessani. Laattojen hinnaksi tuli alle 50e K-raudasta, ei paha minun mielestäni.

Musta jääkaappi oli ajatuksissa jo ennen koko keittiötä. Sitähän halusin jo edelliseen asuntooni. Aika monta tuntia vietin koneella erilaisia vaihtoehtoja katsellen. Viimein päädyin tällaiseen ihan kunnon jääkaappiin jenkkikaapin sijaan ja nyt on minullakin ensimmäistä kertaa pakastin, johon mahtuu muutakin kuin rasiallinen mustikoita. Olin sitä mieltä, että jääkaappi saa näkyä ja olla osana keittiön sisustusta, enkä ole katunut valintaani. Hyvin sopii kaappi keittiöön ja rajaa kivasti ruokailutilaa ja eteistä toisistaan.

Täällä onkin tänään taas viihdytty keittiössä kokkaillen. Aamupäivä on ollut aikaa pestä pyykkiä ja siivoilla ja sain jopa silitettyä verhot keittiön ikkunaan. Kiva olla välillä kotona!

Ruut

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Tytöt kylässä




Viikonloppu täynnä ohjelmaa. Oli lääkäriä, kummitytön synttäreitä, kyläilyä, kotihommia ja tänään vielä luvassa kahvittelua ja konserttia.

Oma koti alkaa olla vihdoin siinä vaiheessa, että vieraitakin voi tänne kutsua. Tai oikeastaan on täällä vieraita riittänyt ihan alusta saakka. Mun ystävät, jotka nauttii teetä ilman mitään lisukkeita kertakäyttöastioista tai istuu ihan tyytyväisenä monta tuntia pikkuriikkisissä koloissa tai mihin nyt ikinä mahtuivatkaan tän rempan keskellä.

Perjantaina istuttiin iltaa tyttöjen kanssa. Vain Elämää uusi kausi, kasa herkkuja ja hyvää seuraa. Kyllä alkoi hyvin tämä viikonloppu!

Toivottavasti teilläkin on ollut mukavaa! :)

Ruut

perjantai 18. syyskuuta 2015

Miehistä parhaimmat






Tädin murut.

Näitä tyyppejä ei ole oikeastaan enää täällä blogissa näkynyt ja nämäkin kuvat jo joku aika sitten otettuja. En silti ole vielä ihan kokonaan heitä unohtanut ;)

Näiden kuvien myötä oikein mukavaa ja iloista viikonloppua jokaiselle <3

Ruut



torstai 17. syyskuuta 2015

kesästä syksyyn..



Aloin selailemaan koneella olevia kesäkuvia ja olin jotenkin ihan unhotanut nuo koivukuvat. En tiedä teistä, mutta itse en vaan voi olla ihailematta ympärillä olevaa luontoa. Välillä kaikki näyttää jotenkin erityisen kauniilta ja sitä on vaan pysähdyttävä hetkeksi ja nautittava. Koivut ovat mökkitiemme varrelta.

Vielä en ehkä ymmärrä, että kesä on oikeasti loppunut ja suurin osa taitaa odottaa syyslomaa ja osa jo jouluakin. Tuntuu, että vasta eilenhän vielä oli lämmintä. Tämä oli tällainen erilainen kesä. Kesä ihan vapaalla ja toisaalta kesä, jolloin oli enemmän tekemistä kuin koskaan aiemmin.

Se kesästä.

Nyt ollaan jo syksyssä ja ajatukset tulevissa kuukausissa. Eilen neulottiin ystävien kanssa yhdessä ja herkuteltiin kuumalla kaakaolla ja vaahtokarkeilla. Tänään ollaan kotona ja kääriydytään vilttiin, etsitään villasukat ja sytytetään muutama kynttilä.

Mukavaa syksyistä torstaita!

Ruut