lauantai 28. helmikuuta 2015
muistoja
Eilen vietettiin mun läksiäisiä työkavereiden kanssa ja muisteltiin menneitä vuosia. Monenlaista on koettu yhdessä. Niin minustakin vain jossain vaiheessa tuli oikea päiväkodin täti. Muistan kun 6-vuotta sitten tuon työn aloitin. Olin juuri tullut takaisin Suomeen ja siellä sitä sitten seisoin jo päiväkodin pihassa minä, joka en edes lapsena ollut koskaan hoidossa. Täysin uusi ja ihmeellinen maailma. Alussa kaipasin kovasti takaisin koulumaailmaan, mutta hiljalleen työ vei mukanaan. Aika nopeasti opin hyvin taitavaksi kerrospukeutujaksi ja nukkarit, napa- ja sukkalukot tulivat osaksi sanavarastoani. Opin myös, että päiväkodin tädit ovat muutakin kuin Marimekon raitapaitoja käyttäviä aina yhtä iloisia ja ideoita täynnä olevia ihmisiä ;) En edelleenkään omista sitä raitapaitaa, vaikka se mukavalta varmasti päällä tuntuisikin, mutta loruja ja lauluja on aika moneen tilateeseen, askarteluista puhumattakaan. Kestää varmasti hetki, että täti minussa hiljenee. Ehkä joku päivä en enää laske lapsia, missä vain satun olemaan tai huolehdi siitä, onko joku ystävistäni nyt varmasti käynyt vessassa ;)
Paljon hyviä muistoja. Näitä hauskoja tätejä tulee kyllä ikävä. Tosin kaikkein suurin ikävä tulee olemaan niitä lapsia. Ilman niitä tämä työ olis ollu hyvin erilaista ;) Lapset oli miettiny mua viikolla ja sain itsetehdyn kirjasen täynnä ihania kuvia ja ajatuksia <3 ja lisäks muutama "totuus" minusta. Ehkä olis aika keksiä uusia kampauksia? ;)
Mukavaa lauantaita
Ruut
perjantai 27. helmikuuta 2015
7 asiaa minusta
Kuvituksena puhelimen/instagramin kuvia minusta.
Sain 2x ILO- blogin Jenniltä haasteen, jossa vastataan 7 kysymykseen. Hauska haaste. Aika syvällisiä kysymyksiä Jenni olikin keksinyt. Niitä piti hetki miettiä..
1. Millainen olet? Juuri sinä, persoonana?
Tätä olis ollu helpompi kysyä muilta. Kiltti, rehellinen, mukava ja ihminen, jonka kanssa on varmasti helppo tulla toimeen. Joskus ihan hauskakin, vaikka en ehkä viimeisinä viikkoina ;) Välillä saatan olla hyvinkin hiljainen ja toisinaan taas puhelen paljonkin. Riippuu tilanteesta, ehkä mieluummin isommassa seurassa annan muiden puhua. Ehkä herkkäkin ja sitten toisaalta taas vahva joissain jutuissa. Syvällinen. Välillä mietin, että millainen kuva itsestäni oikein näin blogin kautta tuleekaan ja vastaako kuva ollenkaan sitä, millainen olen. Toivon, että vastaa.
2. Mitä olet saanut/tavoittanut bloggauksen myötä?
Parhaimmat jutut on varmasti uudet tuttavuudet ja ystävät. Täällä Jyväskylässäkin on aika monta ihanaa bloggajaa, joihin on ollut tosi mukava tutustua. Sama harrastus yhdistää meitä muuten aika erilaisiakin ihmisiä.
3. Mikä on syvin pelkosi?
Suurin pelkoni on varmasti se, että läheisille tapahtuu jotain ikävää. Muutama hyvin läheinen on poissa tästä maailmasta ja kesti kauan, että oppi olemaan pelkäämättä jokaista puhelinsoittoa (ettei sieltä taas kuulisi huonoja uutisia). Kaikkein eniten sitä huolehtii, että mun elämän rakkaat lapset saisivat elää hyvää ja turvallista elämää.
4. Mikä on bloggaamisessa sinulle haastavinta?
Se, mistä voin kirjoittaa. Etenkin nyt, kun pää on täynnä asioita, mutta jokainen niistä tuntuu olevan vääränlainen tähän blogiin :) Muuten en kovin ota paineita ja olen hyväksynyt sen, että tämä blogi ei ehkä koskaan tule tasoltaan olemaan sellainen huippublogi hienoine ajatuksineen ja kuvineen. Ajatuksia on, hienoudesta en mene takuuseen ja kuvat kehittyvät hiljalleen..
5. Millainen toveri olet ystävillesi?
Luotettava, ystävällinen ja uskollinen. Läsnäoleva. Olenkin usein kirjoittanut siitä, kuinka onnellinen olen ystävistäni. Elämässäni on paljon ystäviä erilaisista piireistä ja jokainen heistä hyvin tärkeä. Ystävien kanssa vietetty aika ei koskaan ole turhaa ja aina siitä vain nauttii. Just nyt mulla on aika paljon aikaa ystäville, uusille ja vanhoille ja se on aika ihanaa se!!
6. Kuvaa kotisi kolmella sanalla?
Kodikas, viihtyisä ja siisti.
7. Millainen on unelmiesi aamu/herätys?
Tulee muuten heti aika monta asiaa mieleen ;) En pistäis pahaksi vaikka huomenna aamulla heräisin hotellissa pehmeiden tyynyjen keskeltä auringonpaisteeseen ja meren liplatukseen. Nenään tuoksuis kahvi ja ei olis kiire mihinkään. Toisaalta joku viikko sitten heräsin siihen, että klo oli 5.40 ja B tuli innoissaan leikkimään alas ja huomattuaan mut hän tärisi onnesta niin, että ei pysynyt pystyssä. Itse olisin tosin valinnut hieman myöhemmän ajan herätä, mutta muuten siinäkään herätyksessä ei ollut valittamista.
Siinä muutama juttu minusta. En haasta ketään, koska en keksi kysymyksiä. Tosin näihin samoihin kysymyksiin olis kiva lukea vastauksia oikeastaan keneltä tahansa, kuten esim Tanjalta, Hannalta tai Lauralta, vinkvink.
Mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua <3
Ruut
torstai 26. helmikuuta 2015
maustekutsuja ja hyvää seuraa
Oletteko koskaan osallistuneet Kotigastronomin maustekutsuille? Itse olin muutama viikko sitten jo toisen kerran kyseisillä kutsuilla. Mukavat kutsut, jotka pidettiin ystäväni luona. Siellä esittelijä kertoi tuotteistaan ja niitä sai haistella ja maistella ja lopuksi päästiin pöytään herkkujen äärelle maistelemaan ruokia, joihin näitä tuotteita oli käytetty. Oli taas vaikea valita, että mitä tarvitsen vai tarvitsenko mitään. Yksi mauste ja kaksi teetä sieltä kumminkin löytyi. Näillä pärjätään taas vähän aikaa. Tuota Rooibosta Persikan makuisena ostin jo viimeksi ja se on todella hyvää. Vadelma-suklaa maistui myös, kun sitä tänään ensimmäistä kertaa maistoin. Kyllä täällä siis välillä juodaan muutakin kuin kahvia. Ainakin talvella.
Nyt olenkin täällä jo valmiiksi käpertynyt vilttiin lukemaan lehteä ja litkimään teetä. Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että on mukava lepäillä. Osaksi varmasti siksi, että päivä on ollut hyvinkin touhukas. Mikähän siinä on, että ihmisen mieli kaipaa toimintaa ja kotona on niin outoa vain oleilla. Ei sillä väliä, kuinka sairas on ja kuinka tärkeää se lepäily nyt onkaan. Vasta puuhakkaan päivän jälkeen tuntuu, että on leponsa ansainnut. Aamupäivän vietin nukkuvan vauvan kanssa keskustassa. Päästin ystäväni elokuviin lapsiensa kanssa ja pidin sillä aikaa seuraa vauvalle. Tosin hän oli erittäin kuuliainen ja laittoi silmänsä kiinni, kun pyysin ja nukkui kuin tukki koko reissun ajan. Minä sain hoidettua asioitani ja muilla taisi olla mukava leffahetki. Eikä muuten varmasti kukaan katso ihmetellen, miksi joku näyttää niin väsyneeltä, kun lastenvaunuja työntelee ;) Sairastaessa kun sitä ei ehkä ihan hehkeimmillään ole.. Pääsin tänään myös päiväkodin pihaan seisomaan ja olo oli aika onnellinen. En tosin omaan tuttuun päiväkotiin vaan tuossa vieressä olevaan, joka sattui olemaan kiinni. Ihan niin kovia vieroitusoireita ei minulla ole, että olisin siellä yksin seisonut. Mukana oli ystäväni lapsineen ja siinä ehdittiin vaihtaa aika monta ajatusta lasten leikkiessä omia leikkejään. Jokaisella pitäisi asua naapurissa hyvä ystävä.
Toivottavasti teilläkin on ollut mukava päivä.
Ruut
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
2502
Muutama kuva, jotka olen ottanut jo viime viikolla, mutta en ole vain tänne laittanut. Ihan vaan nautin hetken siitä, että ulkoa alkaa tulla valoa sisälle ja kuvaaminen on jotenkin helpompaa. Ihmeellistä, kuinka pitkään on jo valoisaa. Päivän/viikon ajatus on Pinterestistä bongattu. Muuten kamera onkin pysynyt tällä viikolla lähes kokonaan poissa matkasta.
Käytiin tänään tyhjentämässä kirpparipöytä. Vielä jäi myytävää vaikka sitten kesälle Harjulle :) Jotain onneksi menikin ja hyvä niin.
Täällä on just nyt pää ihan tyhjä ja taidan siirtyä suosiolla sohvalle, jota olen yrittänyt vältellä koko päivän ;) Siitä onneksi piti huolen ystävä, joka ilmoitti tulevansa kylään. Muutama keksi ja teekupponen myöhemmin alkoi tämäkin päivä tuntua taas hieman paremmalta. Nyt on myös joka nurkka siivottu ja monta koneellista pyykkiä pesty, joten voin taas rauhassa loppuviikon sotkea. Rehellisesti sanottuna en kyllä osaa vieläkään oikein sotkea, mutta kyllä täällä ehkä enemmän asutulta näyttää, kuin vaikka vuosi sitten ;) Tähän iltaan parasta on lasi viiniä, pala patonkia ja muutama pala suklaata.. Ehkä huomenna on mielessä jo jotain muutakin ja jos ei huomenna niin joku päivä vielä.
Mukavaa keskiviikkoa.
Ruut
tiistai 24. helmikuuta 2015
pikainen hei
Terveisiä A:n papalle. Nää kuvat on sua varten. Kultapanda (joka hän kuvittelee olevansa tuo pipo päässään) oli eilen taas hyvin kultainen ;)
Näiden kuvien myötä oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille. Täällä viikko on alkanut ystävien kanssa oleillen ja kotona Syke-sarjaa seuraillen.
Ei mulla muuta.
Ruut
sunnuntai 22. helmikuuta 2015
yksi smoothie kiitos
Aamupalalla.
Aamupalojen ehdoton ykkönen on varmasti hotelliaamianen. Mieluitin jossain lämpimässä paikassa ulkona nautittuna. Miten tuoda se sama tunnelma kotiin osaksi omia aamujaan? Ainakin viikonloppuisin on mukava aamiaisiin panostaa vähän enemmän. Arkiaamuisin, kun kävin töissä kotona nautittu aamupala koostui lähinnä näkkäristä ja kahvista. En oikeastaan edes osaa poistua kotoa ilman että olisin jotain syönyt. Töissä söin sitten sen oikean aamiaisen puuroineen kaikkineen. Kahdella aamiaisella jaksoi jo ruokaa odottaa ;)
Kotona ei aina jaksa puuroa keitellä, joten olisi mukava opetella syömään smoothieita. Täällä ne tosin syödään lusikalla. En oikeasti voi ymmärtää, miten joku pystyy juomaan niitä lasista ;) Alpron Mantelijuomaa jäi leipävanukkaan jälkeen vielä käytettäväksi, joten siitä valmistui herkullinen smoothie. Laitoin sekaan päärynöitä, mustikoita ja chia-siemeniä. Vielä tuo smoothien maku tuntuu vieraailta, mutta ajatus siitä, että söi jotain terveellistä oli ihan hyvä.
Täällä ollaan kyllä vielä maha täynnä eilistä pulled porkia. Kyllä me vaan osataan tehdä hyviä ruokia. Tosin eilen sain itse vain lepäillä, koska viimeiset päivät olen ollut todella kipeä. Pilkoin vain tomaatit. Ystävät kehuivat niitä hyvin pilkotuiksi :) Voi heitä <3
Loppuun on vielä pakko sanoa jotain noista Hobstar- laseista. Tykkään niistä todella paljon. Itse käytän niitä lähinnä tuikkukippoina ja kauniita ovat siihen tarkoitukseen. Oikeastaan vasta lukuisia muita kuvia katsellessani huomasin, että näitähän voi käyttää myös juomalaseina. En kyllä ole ainut ystäväpiirissäni, joka tämän on tajunnut vasta myöhemmin. Aika fiksuja olette te muut :)
Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita.
Ruut
lauantai 21. helmikuuta 2015
Texmex- salaattia ja harmaita päiviä
Pöydässä eilisen astiat joita vain vähän siirtelen, että saan aamukahvini juotua ja lehden luettua. Ulkona sataa vettä jo aika monetta päivää. Maa on jäässä. Tekee mieli mennä aamupalan jälkeen takaisin sänkyyn ja käpertyä tiukasti peittoon. Niin teenkin, mutta vain vähäksi aikaa.
Täällä ollaan nyt muutama päivä käyty ahkerasti kirpparilla ja täytetty kirpparipöytää. Hommaa helpottamaan varattiin pöytä ystävien kanssa kimpassa ja huolehditaan siitä vuorotellen. Aikamoinen sotku siellä silti odottaa päivittäin :)
Nyt, mukavaa lauantaita sinne ja jos haluatte hyvän salaattiohjeen illaksi niin tässä sellainen. Maistuu parhaalta hyvässä seurassa hyvän viinin kera.
Texmex-salaatti
kurkkua
tomaattia
salaattia
korianteria
kanaa
avocadoa
punasipulia
sitruunaa
pinaattia
laita kaikki salaattitarpeet kulhoon. nosta pieni kasa omalle lautaselle ja murskaa salaatin päälle kasa nachoja. lisää lopuksi BBQ- kastike.
Ruut
perjantai 20. helmikuuta 2015
#TBT: Pienen pieni kuvahaaste ja muita kuvia
Muutama puhelinkuva, jotka osa teistä olettekin nähnyt Instagramin puolella (@ruuttig). En ihan kamalan aktiivinen ole siellä ollut, vaikka puhelimella tuleekin otettua kuvia. Laatu ei kovin hyvää ole, mutta niissä kuvissa tärkeintä onkin se tunnelma ja ne hetket.
Ylimmäinen ulkoilukuva viime viikolta. Oltiin pulkkamäessä. A leikki äitinsä kanssa ja minä ja B pulkkailtiin vähän rauhallisemmin. Pikkuinen käsi antoi tahtia koko reissun ajan ja kovin ei ollut vara pysähdellä. Saa nähdä millainen tyyppi tuosta kasvaakaan. Tahto on ainakin kova, vaikka silmät näyttävät hyvinkin lempeiltä ;)
Kotona olen tällä viikolla ollut monta päivää ja yksi ilta soittelin vain pianoa. Löysin laatikoista vanhoja nuotteja lastenleirien ajalta. En ollutkaan pitkään aikaan pianoon koskenut ja se tuntui ihan kivalta se.
Alimmainen kuva on A:n taideteos minusta. Hän katsoi minua tarkkaan piirtäessään ja hiuksiakin pidensi vielä lopuksi ;) Lopputeos ei päässyt kehyskiin. Mulle tuli myös maha, jossa oli piirakkaa ja kakkaa. Ihmiskeho ja sen toiminta on hallussa ;) Naurettiin yhdessä. Minä hihitin ja A kamalaa tekonauruaan.. Tästäkään tyypistä ei tiedä ;)
Loppuun pieni kuvahaaste. Tiia oli sen omassa blogissaan tehnyt ja se kuulosti sen verran hauskalta, että piti tehdä myös itse.
"Avaa tietokoneesi kuvatiedostot. Valitse kansioista järjestyksessään viides. Avaa se. Valitse kansion viides kuva ja kerro tarina sen takaa.”
"Oon mä juonu viinii Wienissä" ;)
Kuva on vuodelta 2008 Wienissä asuessani. Olen sen tainnut täällä joskus aiemminkin näyttää. Muistan, että oltiin äitini ja siskoni kanssa syömässä Meksikolaisessa ravintolassa. Olin hyvin onnellinen, että sain vihdoin ja viimein nähdä heidät. Heinäkuussa olin silloin Suomesta lähtenyt ja koko syksyn uusia juttuja opetellut ja uusiin ihmisiin tutustunut. Nämä pari päivää minulle tuttujen ihmisten kanssa olivat suorastaan hulvattomia ja nautin joka hetkestä. Tuossa ravintolassa ruoka oli todella hyvää ja tämä ravintola oli yksi lemppareistani ihan siinä meidän kotikatumme vieressä. Yksi kuva täynnä muistoja! Melkein muuten alan kaipaamaan pitkiä hiuksiani..
Mitäs teidän kuvakansioista paljastuu, uskaltaako joku tarttua haasteeseen? :)
Mukavaa alkavaa viikonloppua teille!
Ruut
torstai 19. helmikuuta 2015
oman kodin pienet jutut
Näistä tykkään just nyt:
tulppaanit
kynttilät
kauniit astiat/esineet
korit
puiset laatikot
kauniit sanat ja tekstit
ruokapöydän ympärillä olevat erilaiset tuolit
valkoinen, harmaa, musta
lampaantaljat
... ripauksella muutama kiva pikkuinen itselleen tärkeä juttu (muisto, lahja tms).
Sisustus elää ja tavarat vaihtelevat paikkoja ja jos en olisi näin kipeä, siirtelisin luultavasti myös huonekaluja paikasta toiseen. Tätä harrastin joskus ja siinä olikin ihan kamala homma. Tunti työtä ja vain muutama minuutti ja huomasi, että entinen oli sittenkin parempi ;)
Kuvassa yksi kauneimmista astiostani. Sanna Annukan Kanteleen kutsu- astia, johon katse hakeutuu aina vain uudestaan, niin kaunis!
Mukavaa torstaita.
Ruut
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Villasukat ja vähän ystävyydesta..
Mun piti tänään kirjottaa teille astioista, mutta sitten muutinkin mieleni ja oli pakko tulla esittelemään mun uudet villasukat. Ehkä kauneimmat ikinä. Kyllä nyt kelpaa taas kotona oleilla. Sukat muistuttamassa toivosta ja vielä enemmän ystävyydestä. Nämä sukat jalassa en mitenkään voi tuntea olevani yksin. Sairastaessahan se tunne niin kovin usein mieleen tulee ja toisaalta sairastaminen on hyvin yksinäistä puuhaa. Se, että mulla on ympärillä ihan mielettömän ihania ihmisiä tekee tästä hommasta kyllä hieman inhimillisempää ja auttaa jaksamaan hieman paremmin.
Itselläni on monenlaisia ystäviä. On niitä, jotka olen tuntenut ihan lapsesta saakka ja niitä joihin olen tutustunut vasta tässä muutamien kuukausien sisällä. Osa ystävistä on saatu harrastusten kautta ja eri työpaikoistakin on mukaan elämääni jäänyt muutama todella tärkeä ystävä. Osaa näen monta kertaa viikossa ja osan kanssa menee vuosiakin, että näemme. Osa asuu Suomessa ja osa ulkomailla. Kaikki omalla tavallaan todella rakkaita.
Ystävien kanssa on mukava olla ja tehdä kaikenlaista, mutta välillä tarvitaan myös hetkiä jolloin ollaan ja ei tehdä mitään. Aina ei tarvita edes sanoja vaan riittää se tieto siitä, että toinen on olemassa. Lapsena soittelin serkulleni Itävaltaan viikottain (onneksi nykyään yhteydenpito on helpompaa) ja saatettiin seistä siinä puhelimessa pitkä aika ihan vain hiljaa molemmat (äitimme eivät niin paljon tavasta pitäneet). Meille riitti se, että kuulimme toistemme hengityksen ja tiesimme toisen olevan siellä. Eihän sitä muutenkaan elämässä ihan joka hetki puhuta ;)
Onneksi ystävänpäivä ei rajoitu vain yhteen päivään vuodessa ja tämänkin tekstin voin tänne vasta nyt kirjoittaa. Kiitos ystävät, ihan jokainen. Olette todella tärkeitä ja ehkäpä tiesittekin sen ;)
Itselläni on monenlaisia ystäviä. On niitä, jotka olen tuntenut ihan lapsesta saakka ja niitä joihin olen tutustunut vasta tässä muutamien kuukausien sisällä. Osa ystävistä on saatu harrastusten kautta ja eri työpaikoistakin on mukaan elämääni jäänyt muutama todella tärkeä ystävä. Osaa näen monta kertaa viikossa ja osan kanssa menee vuosiakin, että näemme. Osa asuu Suomessa ja osa ulkomailla. Kaikki omalla tavallaan todella rakkaita.
Ystävien kanssa on mukava olla ja tehdä kaikenlaista, mutta välillä tarvitaan myös hetkiä jolloin ollaan ja ei tehdä mitään. Aina ei tarvita edes sanoja vaan riittää se tieto siitä, että toinen on olemassa. Lapsena soittelin serkulleni Itävaltaan viikottain (onneksi nykyään yhteydenpito on helpompaa) ja saatettiin seistä siinä puhelimessa pitkä aika ihan vain hiljaa molemmat (äitimme eivät niin paljon tavasta pitäneet). Meille riitti se, että kuulimme toistemme hengityksen ja tiesimme toisen olevan siellä. Eihän sitä muutenkaan elämässä ihan joka hetki puhuta ;)
Onneksi ystävänpäivä ei rajoitu vain yhteen päivään vuodessa ja tämänkin tekstin voin tänne vasta nyt kirjoittaa. Kiitos ystävät, ihan jokainen. Olette todella tärkeitä ja ehkäpä tiesittekin sen ;)
Kiitos, kun jaksat ymmärtää,
vaikka minä en aina siihen pysty.
Kiitos, kun autat minua näkemään muut,
kun tuijotan liikaa itseeni.
Kiitos, kun jaksat kannustaa,
kun minä jo luovuttaisin.
Kiitos, kun pidät jalkani maassa,
kun minä leijun pilvissä.
Kiitos, kun jaksat rakastaa,
vaikka minä en siihen kykene.
Kiitos, kun olet olemassa.
K.K
Ruut
tiistai 17. helmikuuta 2015
"lomalla"
Viikonloppu meni hyvin nopeasti. Molemmat synttärisankarit olivat onnellisen oloisia ja juhlat Amarillossa jatkuivat monta tuntia. Sen jälkeen ollaankin pelailtu lautapelejä (hävisin Menolipussa omalle äidille ja en vieläkään ymmärrä miten sen tein), saunottu, herkuteltu ja ulkoiltu. Pienen hetken sain kuvitella olevani hiihtolomalla minäkin ;) Blogeja lukiessa ja Instan kuvia katsellessa olen huomannut, että teistäkin monet olette jo lomailemassa. Toivotaan, että se aurinkokin taas sieltä esiin tulee. Viikonloppuna kelit olivat mitä parhaimpia ulkoiluun ja eipä tuossa seurassakaan ole ollut valittamista ;)
Seura näytti lähinnä tältä. Äitini oli kaupungissa muutaman päivän ja A nautti leikeistä mummon kanssa. B viihdytti tätiä. Kun ei ole sanoja, on keksittävä muita keinoja näyttää innostuksensa. Kokeilkaapa itse jännittää itseänne noin ja toistakaa liikettä mahdollisimman usein ;) Mukavaa alkanutta viikkoa sinne!
Ruut
lauantai 14. helmikuuta 2015
Leipävanukas
Herkkuhetki ystäville, yhteistyössä Alpron kanssa..
Hyvää ystävänpäivää kaikille <3 Mitä mieltä olette ystävänpäivästä? Pitääkö sitä juhlistaa jotenkin vai onko se vain päivä muiden joukossa? Itse ajattelen, että tämä on sellainen yksi vähän "juhlavampi" päivä, jolloin voi tehdä jotain pientä mukavaa ystävilleen.. Niinpä ajelin tänään herättyäni siskoni luokse. Mukanani pinkki kassi täynnä uusia poneja. Pari tuntia siinä vierähti leikkien pienen ja niin kovin rakkaan ystävän kanssa. Voi A, tietäisitpä kuinka paljon täti sua rakastaa <3 Muuten tämä päivä kuluu kotona oleillen. Pienen ystävänpäivän sain onneksi järjestää muutamalle ystävälleni hieman etukäteen tällä viikolla.
Sain vähän aikaa sitten yhteistyöehdotuksen Alprolta heidän tuoremantelijuomaansa liittyen. Onneksi oli ystävänpäivä tulossa ja herkkuhetkeen joku oiva syy ;) Ystäväni halusin yllättää jollain makealla ja Alpron sivuilta löytyvä leipävanukas kuulosti todella hyvältä. Leivoin, keitin kahvit ja katoin pöydän. Nämä rakkaat äiti-ihmiset saivat hetken olla ja herkutella ;) Hyvää oli! Suosittelen kokeilemaan. Ohjeen löydätte täältä. Alpron sivuilla oli muutenkin aika monta herkullista ohjetta ja mantelijuoma sopi hyvin myös smoothieksi, kokeilin sitäkin ;)
Tähän loppuun vielä tällainen pieni Alpro-info, jos siellä on muitakin kuin minä, joille nämä tuotteet hieman vieraampia ovat:
"Alpro on Euroopan markkinajohtaja kasviperäisen elintarvikkeiden valmistajana. Se valmistaa tuotteensa monenlaisista herkullisista ja terveellisistä ainesosista, kuten mantelista, hasselpähkinästä, riisistä, soijasta, kaurasta ja kookoksesta. Alpron tuotteet koostuvat erilaisista juomista, vaihtoehdoista jugurtille sekä ruoanlaittovalmisteista. Tuotteet sopivat mainiosti osaksi tasapainoista ruokavaliota”
Mukavia hetkiä ihan jokaisen päivään <3
Ruut
perjantai 13. helmikuuta 2015
Perjantain postikortti
Tämä viikko on tällainen ruokaviikko ja hyvä niin, syödä täytyy jokaisen. Täällä ruokailutottumukset kokivat aikamoisen muutoksen jo viime vuonna ja en voi sanoa, että siinä ainakaan olisi huonompaan suuntaan menty. Ennen sain nauttia töiden puolesta päivittäin hyviä lämpimiä ruokia, mutta kotioloissa ollaan pistetty ehkä vieläkin maukkaammaksi tämä homma ;) Tänään kauppareissulla ystäväni kääntyi siinä hyllyjen välissä katsomaan, että kukas se siinä vierellä kulkikaan. Minä nimittäin innoissani selitin Chia- siemenistä ja eilisen leipomuksistani. Vihreitä juttuja kaapissa pitää olla aina, samoin kuin sitruunoita vettä varten ja kyllähän täältä nykyään löytyvät mausteetkin, jauhoihin en ole vielä taipunut ;)
Illan postikortissa:
Herkkujuomaa, vettä sitruunalla.
Niitä Chia- siemeniä ja kookosöljyä, jota en tosin ole vielä aukaissut.
Jääkaapissani olevia kortteja yms. Therese Sennerholtin ihana kortti, ystävältäni saatu magneetti, jossa kehotetaan kiirehtimään, etteivät lapset saa meitä kiinni, huumoria huumoria ;) ja postikortti Thaimaasta.
Hän, jolla on ehkä ihanimmat silmät ikinä <3 Ihana B, hänkin tykkää syödä.
Päivän ruokana oli muuten tänään laskiaspulla ja iltapalana suklaata ja pina colada. Ehkä se ei aina ole niin tarkkaa, että mitä syö ;) Huomenna blogissa eilisen leipomuksia. Pysykää kuulolla!
Mukavaa perjantaita ja alkanutta viikonloppua <3
Ruut
Illan postikortissa:
Herkkujuomaa, vettä sitruunalla.
Niitä Chia- siemeniä ja kookosöljyä, jota en tosin ole vielä aukaissut.
Jääkaapissani olevia kortteja yms. Therese Sennerholtin ihana kortti, ystävältäni saatu magneetti, jossa kehotetaan kiirehtimään, etteivät lapset saa meitä kiinni, huumoria huumoria ;) ja postikortti Thaimaasta.
Hän, jolla on ehkä ihanimmat silmät ikinä <3 Ihana B, hänkin tykkää syödä.
Päivän ruokana oli muuten tänään laskiaspulla ja iltapalana suklaata ja pina colada. Ehkä se ei aina ole niin tarkkaa, että mitä syö ;) Huomenna blogissa eilisen leipomuksia. Pysykää kuulolla!
Mukavaa perjantaita ja alkanutta viikonloppua <3
Ruut
Tunnisteet:
Elämä,
jotain ihan muuta,
lifestyle,
Ruoka,
Sisustus
torstai 12. helmikuuta 2015
aurinko
Kiitos teille edelliseen postaukseen tulleista kommenteista. Tuntuuhan se hassulta osaltaan vieraille ihmisille elämäänsä avata, vaikka tuttujahan tässä jo aletaan olemaan ;) Toisaalta olen myös halunnut, että tämä blogi on just sitä omaa elämääni ja elämään kuuluu monenlaiset asiat.
Tuntuu, että tällä viikolla en ole ehtinyt muuta kuin syömään. Ollaan tehty aika monena päivänä ruokaa ystävien kanssa . Tex mex- salaattia ja muita salaatteja, kanaruokia vuohenjuustolla ja ilman, quesadilloja ja kesäkurpitsalasagnea, niin hyviä! Pari kertaa olen ennättänyt keskustaankin kahvittelemaan. Eilen käytiin testaamassa Jyväskylässä olevan Pannukakkutalo ja tykkäsin todella paljon! Suosittelen kyllä ottamaan sellaisen pienemmän version, koska itse en ainakaan sitä isoa loppuun jaksanut syödä. Tosin voi olla, että suolaisena menisikin, mutta eilen teki mieli jotain makeaa.
Ja sitten tuohon aurinkoon, on se vaan ihana! Katselee sitä sitten ulkoa tai ihan vaan sisältä. Heti tekee mieli laittaa kotia vähän keväisemmäksi ja näin alkuun kukat ovatkin olleet siihen juuri sopivia. Kuvan kukat siskon luota. Tosin poltellaan täällä vielä kynttilöitäkin.. Värejä en vielä toistaiseksi ole sisustukseen kaivannut, vaikka usein niin keväisin tuntuu käyvän. Juuri nyt haluaisin kaikkialle vaan valkoista ja ehkä harmaata ja jotkut mustavalkoiset tyynytkin ovat vähäksi aikaa siirtyneet kaappiin odottamaan.
Mukavaa torstaita sinne. Itse alan lueskelemaan Me Naisia. Tänään se tippui pitkästä aikaa postiluukusta. Jouduin lehden joskus aikoinaan perumaan, kun ei ollut aikaa sitä lukea, mutta nyt on tilanne toinen. Täytyyhän sitä olla yksi päivä viikossa, milloin tietää, että mikä viikonpäivä on ;)
Ruut
Tunnisteet:
Elämä,
jotain ihan muuta,
lifestyle,
Ruoka,
Sisustus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)