Monenlaisissa häissä on tullut oltua. Ihan ensimmäisistä häistä ei muistikuvia ole muuta kuin valokuvien muodossa. Pääsin nimittäin jo lähes vastasyntyneenä setäni häihin. Lapsena häissä ollessa muistaa vain sen morsiamen, muuten ei muistikuvaa koko juhlista. Täysi-ikäiseksi tultuani aika monet ystävistäni menivät naimisiin ja niitä häitä oli kyllä mukava juhlia. Välillä oli pitkäkin tauko, ettei kukaan lähipiirissäni mennyt naimisiin. Nyt taas viimeisinä vuosina häitä on ollut. Suurin osa häistä on ollut sellaisia, etten ole tuntenut kuin hääparin ja muutamissa olen nähnyt sulhasenkin ensimmäistä kertaa siinä alttarilla.
Häissä parasta on se tunnelma. Toiseksi parasta yleensä ruoka! Tykkään myös siitä, että itse saa syyn laittautua ja miettiä, mitä päällensä pukee ja miten hiuksensa laittaa. Uskokaa pois, täällä pohditaan jo kesän vaatetuksia ;)
Kaasona olen ollut kerran aikaisemmin ja aika mieleenpainuva päivä se oli. Kutsuja tehtiin ensin hymyillen ja myöhemmin hymyiltiin vähän vähemmän. Kiitos ihanan morsiamen, joka halusi pieniä ruusuja kortteihinsa. Hääpäivänä laittauduttiin yhdessä ja juteltiin jopa niin pitkään, että oltiin myöhästyä kirkosta. Onneksi tiesimme, että ehkä ne meitä siellä odottavat. Häissä istuttiin ihan toistemme vieressä. Se tunne, kun pääsee jakamaan rakkaan ihmisen tärkeää päivää on jotain aika kivaa. Olin niin onnellinen ystäväni puolesta ja olen sitä kyllä edelleenkin.
Jos menen itse joku päivä naimisiin haluaisin luultavasti aika pienet häät ja musiikki saisi olla lähes ainut ohjelmanumero. Hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Lapsena sitä saattoi haaveilla prinsessahäistä. Nykyään tyylin ollessa muutenkin aika pelkistetty ajattelen, että vähempikin riittää ;)
Mites siellä? Ollaanko siellä hääihmisiä ja joko kutsuja tämän vuoden häihin on tullut?
Mukavaa torstaita!
Ruut
Ihania muistoja sinulla ja olit varmasti maailman paras kaaso!
VastaaPoistaItse en muista monia häitä, eikä niitä nyt aikuisiälläkään ole montaa kertynyt... Omat häät viime vuoden toukokuussa ovat tietenkin vielä tuoreessa muistissa. Kaasoni oli aivan taivaan lahja. Jaksoi pakertaa minun kanssani, ideoida, toteuttaa ja kuunnella mun paniikkipuheluja. Ilman kaasoa ei olisi pukuakaan, enhän mä itse osaa mitään päättää :-D
Omat juhlat olivat ihanat, täydellisellä paikalla ja kaikki onnistui. Jos kuitenkin saisin tehdä kaiken uudestaan, valitsisin ihan pienet häät ja vain ihan lähimmäiset. Sitten saisin rauhassa istua jokaisen pöytään ja höpötellä ihan rauhassa. Nyt oli vähän kiire eikä kaikkien kanssa ehtinyt jutella. Ehkä tanssimisenkin jättäisin paljon myöhempään ja vähemmälle. Mutta en mä siltikään kadu mitään!! :-)
Kaasoilu on kyllä mukavaa puuhaa! Teidän häät kyllä kuulostaa ja näytti kuvista niin mukavilta! Isommissa häissä on varmasti just se ongelma, ettei ehdi kaikkien kanssa jutella, mutta itse vieraana en kyllä pidä yhtään pahana, vaikka en morsiamen kanssa kovin montaa sanaa aina ehdi vaihtaa. Jotenkin tykkään vaan katsella hääparia ja nauttia tunnelmasta.
PoistaEhdottomasti hääihmisiä! Siksi vähän harmittaakin, että suurin osa ystävistä alkaa jo olla naimisissa ja serkuistakin melkein kaikki menivät naimisiin jo silloin, kun itse olin lapsi. Oi se ihana tunnelma, hyvä ruoka ja seura sekä mahdollisuus tirauttaa pari kyyneltä <3. Ja kaikesta tekee vielä spesiaalimpaa se, jos on itse saanut olla mukana suunnittelemassa häitä.
VastaaPoistaSaa nähdä miten monta kyyneltä sitä myös itse saa noiden päivien aikana tirauttaa ;) Toivotaan, että pysyy suht maltillisena se puoli.. Häitä on kyllä niin mukava suunnitella, varsinkin kun kyseessä on rakas ihminen.
Poista