Joulutunnelmaa?

Hei vaan ja mukavaa lauantaita. Täällä kuunnellaan jouluradiota ja istutaan kiikkutuolissa kirja kädessä. Tuo kirja on muuten ollut niin koukuttava, että yksikin päivä meni kolme tuntia, että sen kädestäni laskin ;) Just täydellistä hömppää johon voida uppoutua! Joidenkin kirjojen ei vaan toivoisi loppuvan ja loppuratkaisun paljastuvan. Onneksi on ollut sen verran menoja, että kirjasta on vielä viimeiset sata sivua lukematta :)

Takana on reissu Tampereelle, puistoilua, ystävien seuraa ja eilen käytiin vielä kuuntelemassa joululauluja Taulumäen kirkossa Anna Puun ja UMOn esiintyessä.

Takaisin tullessa mietittiin sitä aina niin kovasti kaivattua joulun tunnelmaa ja miksi niin monet sanovat, että ei tunnu joululta? Johtuuko se lumesta ja sen puutteesta vai kenties siitä, että ei enää odota joulua ihan niin jännittynein tunnelmin kuin lapsena?

Totesin, että näin aikuisena se joulu onkin ehkä ihan eri asioissa. Joulutunnelmaan voi itse vaikuttaa ja onhan se totta, että aina ei tunnu miltään ja miksi tarvitsisikaan tuntua. Oma jouluni alkaa joulukuusen koristelulla. Hiljalleen mukaan tulee joululaulut, glögit ja joululahjat ja kortit. Välillä leivotaan pipareita ja joulutorttuja ja ehkä hiljalleen aletaan myös miettimään tulevaa jouluaattoa ja valmistautumaan matkaan. Näistä kaikista hetkistä nautin sitten hetki kerrallaan ja mulle nämä ovat niitä joulujuttuja ja tiedän, että on joulukuu ja joulu tulossa. Se tieto ja nuo pienet hetket riittävät joulutunnelman saamiseen. Jouluaattona tunnelmaa tuskin tarvitsee odottaa. Jouluruoka, oma perhe paikalla ja pienten jännitys riittää jo kertomaan, että päivä ei ihan tavallinen ole ;) Toiset tuntee enemmän kuin toiset ja tuntui miltä tuntui niin joulu se vaan tulee (taas on muuten pieni paniikki, että kortit on kirjoittamatta, iik).

Ruut