Kun haluan jotain hyvää

Voisin elää pelkästään salaateilla. Kotona en laita ruokaa juuri ollenkaan ja uuninikin on seisonut orpona paikallaan jo vuoden ilman, että se on saanut mitään sisäänsä.. Viime vuonna pudotin ruusuja leikellessäni oksia uunin sisään ja sen jälkeen en ole sitä uskaltanut käyttää. Tulipalo kun vaanii aivan nurkan takana, luulisin :)

No hellalla onneksi pystyy tekemään vaikka mitä.. tosin myönnettäköön, että ensimmäiset perunanikin taisin ostaa vasta viime vuonna :) No, eihän kaikkien tarvitse tykätä laittaa ruokaa, eihän? Omaksi puolustukseksi voin sanoa olevani varsin kohtuullinen kokki. Tekemäni ruoka/leipomukseni eivät siis suinkaan ole sieltä pahimmasta päästä, en vain oikein ole itse löytänyt nautintoa siitä tekemisestä. Voi olla, että tähän tulee joskus muutos tai sitten ei (jos ei niin voin varmasti aina "syyttää" äitiäni, joka halusi tehdä kaiken itse, eikä kaivannut meidän pieniä käsiä mukaan arkisiin askareihin) ;)

Yleensä syön töissä päivällä ja iltaisin lähinni leipää, jos jotain muistan syödä.. se kun kaiken kiireen keskellä tuppaa unohtumaan. Ruoka ei siis aina ole päällimmäisenä mielessäni. Ravintoloistakin ja niiden herkuista opin nauttimaan vasta muutamia vuosia sitten.. No, nykyään nautin sitten senkin edestä :)

Mutta siis salaatteihin palatakseni. Se, millaista salaattia milloinkin teen vaihtelee hyvinkin suuresti. Välillä jotain kevyttä ja välillä ruokaisampaa. Ideoita saan ystäviltä, netistä, lehdistä yms. Jos saan valita makean ja salaatin välillä, valitsen ehdottomasti jälkimmäisen!