Läsnäolo. Sitä olen tällä viikolla pohtinut. Oman työpaikan kehityskeskustelussa ja muutenkin omassa elämässäni. Se on asia, johon kiinnitän aina vain uudestaan huomiota. Tuntuu, että nykyään ihmiset ovat liian kiireisiä/liikaa keskittyneitä omiin juttuihinsa (puhelimeen yms), että toisen ihmisen vierellä ei olla ihan niin läsnä, kuin ehkä joskus aiemmin. En tiedä oletteko samaa mieltä? Itse olen aina pitänyt itseäni hyvänä kuuntelijana, mutta sitä en kyllä taida olla. Ihan liian usein ystäväni sanovat minulle, että en taaskaan kuunnellut.. Onneksi minulla on kärsivällisiä ystäviä, jotka jaksavat kertoa samat asiat uudestaan ja uudestaan niin kauan, että minäkin kuuntelen ;) Lupaan yrittää tsempata tässä asiassa! Joten varokaa vaan, seuraavalla kerralla kuuntelen tarkasti KAIKEN (
joista en sitten muista puoliakaan myöhemmin, kun tuo muistikin on aina välillä vähän heikko). Tietysti läsnäolo on paljon muutakin kuin vain kuuntelua. Uskon, että jokainen nauttii hetkistä, joissa kokee toisen ihmisen olevan aidosti kiinnostunut omasta seurasta. Parasta on, kun läsnäolo on molemminpuolista. Ollaan läsnä siellä missä ollaan ja minkälaisissa kohtaamisissa tahansa <3
Mukavaa sunnuntaita. Eilen tuli valvottua pitkään, joten tänään vähän lepäillään ja nukutaan päikkäreitä :)
Ruut
Totta. Itseäni joskus ketuttaa, kun ihmiset näperöivät puhelinta normaali keskustelutilanteessa.
VastaaPoistaSama tunne tulee usein itselleenkin. Puhelin syrjään vaan tai vaikka äänettömälle, ei sitä aina vilkuilla tarvitse :)
PoistaTOTTA - se on varmasti taito ,jota hyvä opetella - siis jokaisen - myös allekirjoittaneen:). Olimme mieheni kanssa hotellilomalla tässä viime syksynä ja ihmettelimme aamupalalla pariskuntia ,jotka istuivat toisiaan vastapäätä ja kumpikin näppäili puhelinta - tai ainakin toinen... jäin miettimään, että onko todellakin sanottavat sanottu !!!
VastaaPoistaTuo on kyllä harmi.. Me ollaan kaikki erilaisia ja onhan puhelimissakin paljon hyvää, mutta joskus ne pitää osata jättää toiseks :)
PoistaTuo on kyllä niin totta: ainakin itsellä on koko ajan niin monta hommaa kesken ja kädet täynnä tekemistä, etten aina ole sataprosenttisesti jokaisessa jutussa mukana, vaikka pitäisikin. Tuota puhelimen näppäilyä on kyllä itsestäni tunnista, sillä siitä saan yliannostuksen jo töissä ;)...
VastaaPoistaEhkä se on sellanen taito, mitä kannattaa aina opetella ja koskaan ei oo liian myöhäistä. Ei sitä aina voi kaikkialla olla läsnä, mutta kunhan edes välillä :) En myöskään itse osaa kovin puhelinta näpräillä ja siksi sen varmaan vieraaksi koenkin. Toki uskon, että siihen oppisi jos vaan lataisi puhelimen täyteen kaikkea kiinnostavaa :)
Poista