Huomenta

Lauantai. Aika olla kotona.

Huh, mikä viikko. Oma pieni pää on ollut niin kovilla. On pitänyt keksimällä keksiä, että miten tästä jatketaan ja mistä löytyisi edes pieni toivonkipinä tulevaisuutta ajatellen. Nyt mennään vähän syvemmissä jutuissa ja niistä on ollut yllättävän hankala päästä pois, mutta ehkä se päivä vielä tulee..

Tämä aamu on kumminkin aloitettu aika rauhallisesti. Unessa olin just naapurin kanssa kahvilla ja meillä oli oikein hyvät keskustelut. Heräsin puhelimeen. Äitini soitti 10 jälkeen ja herätti minut huutamalla (siltä se kuulosti) korvaani, että "ai se oli eilen se keikka. minä luulin, että se on vasta tänään. no, jatka unia". En jatkanut en ja itsehän olin puhelimeen äänet päälle unohtanut. Eilen tanssittiin, laulettiin ja naurettiin. Elastinen oli hyvä ja keikka tuntui loppuvan ihan liian äkkiä. Voisin mennä uudestaankin, tykkäsin kovasti. Silti, ei edes hävetä myöntää (vaikka ehkä pitäis) teki Cheek muhun vielä isomman vaikutuksen viime vuonna :)

Kotiin ajeltiin ihan kamalassa lumipyryssä tai siis minä ajoin ja nukkumaan pääsin vasta kolmen jälkeen, joka on tälle vanhukselle ihan liian myöhään. Vanhuksesta tulikin mieleeni, että siskoni meinasi eilen tipahtaa tuolilta (nauroi niin paljon), kun kesken "juhlinnan" kaivoin sukkapuikot esiin. Tähän on siis tultu. Ainakin minä olen tullut ja minkä sille mahtaa ;)

Mukavaa lauantaita sinne. Olkaa just sellasia kun ootte, niin mäkin teen ;)

Ruut