palaset paikoilleen.

Jos joku olisi sanonut vain viisi vuotta sitten, missä tulen työskentelemään, en olisi uskonut! Missä on se kosmetologi, joka minusta piti tulla? Tai mihin katosi opettaja-ruut? Miten erilaista elämä olisikaan, jos olisin silloin aikoinani valinnut toisin. Tosin olisiko sittenkin niin, että olisin vain päätynyt tähän samaan paikkaan hiukan eri mutkien kautta? En voi siis sanoa olevani unelma-ammatissani (vaikka olen sellaisessa työskennellyt monia vuosia ennen tätä työtä), mutta toisaalta voin kyllä sanoa, että tykkään nykyisestä työstäni todella paljon! Aina näin syksyisin (itse ajattelen aina, että syksy alkaa samalla kun kesäloma loppuu ;) ) uuden lukuvuoden alkaessa tulee mietittyä niitä omia unelmia. Mitä ne ovat? Mitä niiden eteen pitäisi tehdä? Elänkö jo sellaista elämää, mistä unelmoin joskus? Unelmissa on ihanaa se, että unelmointi on sallittua ja vaikka ihan kaikki unelmat eivät aina toteutuisikaan ei se haittaa yhtään! Ja ehkä joku päivä voi huomata, että kaikki palaset vaan jotenkin loksahtavat paikoilleen, näin sen pitikin mennä :)

Sateista keskiviikkoa! Ulkona oli ihanan raikas ilma ja kumisaappaat jalassa ja sadetakki päällä ei vesisade häirinnyt yhtään :)

Ruut